Postimerkkivalaisin

Olen keräillyt postimerkkejä säännöllisen epäsäännöllisesti pienestä asti. Harrastus alkoi papan kanssa ja merkkejä onkin kertynyt varsin mukavasti.. Joitakin enemmän kun olisi edes tarpeen. Olen maininnut töissä muutamalle postia useammin vastaanottavalle, että merkkejä voi tiputella minulle ja nyt perjantaina lykästi! Työkaverini oli käynyt tuomassa pöydälleni varsin muhevan läjän kirjekuoria merkkeineen. Kotiin päästyäni ryhdyin oitis leikkaamaan, liuottamaan ja erottelemaan. Totesin, että jälleen muutamasta tuli merkkejä "tuplakappaleita" -läjään. Ja siitä se ajatus sitten lähti..

Hemtexin pöytälamppu on piilottellut kaapissa jo usemman asunnonvaihdon ajan. Se ei ole mielyttänyt silmää vuosiin - jos koskaan. Nyt lampunkupu sai uutta ilmettä postimerkeillä, jotka sudin sen pintaan decoupage-lakalla. Metallirungon teippasin myös hieman pirteämmäksi.

Kaikki postimerkit eivät tahtoneet heti tarttua lampunkuvun kankaiseen pintaan, joten annoin niiden kuivahtaa välillä ja sudin sen jälkeen nurkat ja kupruilevat reunat tasaiseksi. Lopuksi kävin vielä koko kuvun läpi decoupage-lakalla ja viimeistelin sen kantinauhat samalla teipillä, jota laitoin runkoon.

Nyt lamppu mielyttää enemmän silmää ja välttynee roskalavalta. Myös postimerkkejä on välillä mukavampi katsella näin esitettynä, kuin albumista selaten.

- Örni